Esittele itsesi

Haluatko tietää paremmin kanssa kirjoittajistasi? Tämä on oivallinen paikka päästä kertomaan itsestään ja tuntea muut hippusen paremmin.

Erittäinkin itsekkäästi kerron nyt itsestäni ensiksi, eli olen sivun ylläpitäjä ja vuonna 1996 syntynyt tyttö Etelä-Suomesta. Ensimmäisen oman virtuaalikennelini perustin vuonna 2006, joka omaksi epäonnekseni löytyy edelleen netistä jos vain nimen tietää. Muiden hoitoloissa hoitamisen aloitin jo vuotta tai paria aikaisemmin. Olen hoitanut niin monenlaisia olioita, kaoja, neoja, subetoja, lohikäärmeitä, pokemoneja, hevosia, koiria ja siitä eteenpäin. Nyt vanhetessa on kutsumus siirtynyt enemmän roolipeleihin. Ja omia sivujakin on kerääntynyt hämärään historiaan suuri liuta eri kategorioista.

Omaa luonnetta on vähän vaikea kuvailla, koska ulospäin se sitten näkyy jokaiselle vähän erilaisena. Voisin sanoa, että olen kaikkea vihaava, pessimistinen ja erittäinkin mustan huumorin omaava luuseri. Harrastuksiini kuuluu lähinnä tumblrin, korealaisen musiikin ja kahvin suurkulutus johon lisätään alituinen haluni löytää uusia vihattavia kohteita tässä maailmassa.

Omistan toisinaan vahvat mielipiteet asioihin, mutta harvemmin sanon niitä ääneen, tietysti riippuu missä seurassa olen. Hyvien ystävien seurassa olen äänekkäämpi ja saatan sanoa mielipiteitä vähän liiankin ronskisti, mutta heti, kun mennään sen parhaan kaveri asteen alapuolelle olen melko hiljainen ja varovainen sanojen kanssa. Ärsyynnyn sekä kyllästyn ihmisiin ja asioihin helposti, muiden tavat saattavat todella alkaa käydä hermoon, vaikka se olisikin täysin normaali tapa eikä todellisuudessa häiritse yhtään mitään tai ketään tässä universumissa. Kyllästyminen näkyy esimerkiksi siinä, että tunnin mittaiset ohjelmatkin on vaikea katsoa, jos ei samalla voi tehdä jotakin muuta mieleistä.

Välttelen mielusti sosiaalisia tilanteita ja pahimmat viholliseni ovat sukulaiset, joita välttelen niin paljon kuin mahdollista. Mielummin olen yhden tai parin ihmisen kanssa, kuin suuren joukon. Viihdyn siis hyvin yksin ja liian pitkä sosiaaliselle kanssakäymiselle altistuminen raastaa hermoja ja saa vain väsyneeksi. Ei sillä, etten tykkäisi viettää aikaa ihmisten kanssa, mutta jos olisi mahdollista, viettäisin koko elämäni näkemättä yhtään ketään. Tähän pyrinkin sitten lukemalla ja kirjoittamalla fanficcejä, fangirlaamalla sekä välttelemällä velvollisuuksia, jotka jätän mahdollisimman myöhäiseksi ja viimeisenä iltana itken itseni hautaan, kun mitään ei ole tehty minkään eteen.

Yritän kuitenkin olla mukava, vaikka alituinen ihmisten ja maailman vihaaminen saakin mieleni kiehumaan hiukan liiaksi. Perheen/suvun ulkopuolisille ihmisille yritän näyttäytyä viattomana, pahaa tarkoittamattomana sekä hyvin lämminhenkisenä ihmisenä. (Taitaa epäonnistua, koska ulospäin siltä, että haluan päästä eroon koko ihmiskunnasta, joka onkin sitten totta)

Opiskelijana olen laiska, tai pikemmitenkin patalaiska, joka olettaa saavansa kaikesta huolimatta kiitettäviä numeroita. Vahvimmat aineet ovat varmasti lukuaineita, kuten psykologia sekä uskonto. Huonoiten pärjään ehdottomasti ruotsissa sekä matematiikkaa vaativissa aineissa, joista en meinaa päästä läpi, vaikka mikä olisi. Tämä on saattanut minut myös tilaan, jossa en edes enää yritä, koska olen kehittänyt vahvan tappokirouksen molempiin aineisiin. En myöskään ole musikaalisesti tai taiteellisesti lahjakas, vaikka joskus harrastuksiini kuuluikin pianonsoitto ja maalaaminen. Näiden lisäksi olen harrastanut ratsastusta, sählyä, telinevoimistelua, uintia, ja kaikenlaista muuta sontaa, jota opin vihaamaan jonkin ajan kuluttua.

Lause: "kaikkea vihaava, pessimistinen ja erittäinkin mustan huumorin omaava luuseri, joka yrittää parhaansa esittää mukavaa ihmistä", sopii ehkä parhaiten itselleni.

//hitsit kuulostan hirveältä ihmiseltä tämän perusteella..no on mulla oikeudentajua (kenen mielestä on, kenestä ei), että ei ihan miinuksille mennä. :D

Olen rohkea (ja ilkeä) ja kirjoitan tänne jotakin itsestäni.

Olen marraskuun 1995 loppupuolella syntynyt tyttö, joka aloitti roolipelaamisen vuonna 2005, kuten sai juuri todisteen. Silloin loin nimittäin ensimmäisen roolihahmoni, virtuaalitylypahkaan, joka nykyään ainoastaan nolottaa. Nykyään luon jatkuvasti uusia roolihahmoja, joista murto-osaa tulen koskaan käyttämään. Lähinnä nämä roolihahmot on virtuaalitylypahkoihin luotuja, sillä niille minun sydämeni yhä suurimmaksi osaksi kuuluu, etenkin tuolle ensimmäiselleni, vaikka en uudestaan sielä aloittaessani sitä tunnistanutkaan. Omiakin nettisivuja on tullut yritettyä, mutta ne eivät ole menestyneet. Sillä yleensä jaksan vain luoda ne ja sen jälkeen innostus katoaa, kun on tehty koodaukset ja muuta. Innostus vain ei riitä hetkeä pidemmäksi aikaa.

Vapaa-aikani kulutan tietokoneella, lukien, kirjoittaen, piirtäen, neuloen ja muutoin satunnaisemmin hommin. Ennen elämääni kuului suuresti uinti, mutta nykyään en kovinkaan usein sinnekään pääse, kun uimahalliin on kumminkin neljätoista kilsaa, mitä ei jaksa polkea. Kouluakin käyn, tällä hetkellä kauppista, talous- ja toimistopalveluita, mutta katsotaan vuoden kuluttua, jos pääsen jonnekin eteenpäin. Suunnitteilla on, että jos opiskelupaikkaa en saa niin lähden sitten vuodeksi aupairaamaan Saksaan. Rakastan kieliä, mutta valitettavasti kielivaastoni on hyvin vähäinen (osaan 22 kielellä kirota, haukkua, rukoilla ja kysyä missä on lähin kirkko sekä hyvin suomea ja eestiä sekä kirjoittaa kelvollisesti japania). Tosin puhumaan suomea opin vasta neljävuotispäiväni jälkeen, tai silloin aloin puhumaan. Ja nykyään tiedetään syykin. Olen puolikuuro, mikä todettiin minun ollessani jo ensimmäisellä luokalla, mutta koska terveydenhoitaja osaa hommansa, niin asiasta ei ilmoitettu edes vanhemmilleni.

Olen uneksija ja omistan 98 fobiaa, mitkä ovat ensimmäiset asiat, jotka aina tulee kun kysytään millainen olen. Fobiani ovat hyvin ristiriidassa keskenään, etenkin jos lisätään vielä maniani siihen päälle. Avaranpaikan- sekä ahtaanpaikankammot varmistavat, etten ole rauhaisalla mielen koskaan. Ja se, että minun täytyy päästä mahdollisimman ylös (turvaan, kuten mieleni huutaa), ja silti kammoan korkeita paikkoja. Hulluksi voisi minua sanoa, tosin syitä en tässä kerro, eikä niillä ole väliäkään. Täysin hullu täysseko, joka on poikkeus ja poikkeuksen poikkeus, eli toisin sanoen olen hihhulaation harhalaki. Olen se henkilö, jonka keho ei kestä ollenkaan lihaa, vaan päätyy oksentamaan jos edes tietämättään lihaa syö.

Okei. Tämä oli melkein järkevä tiivistys hullusta mielestäni, joten päätän ennen totaallista hulluutta.

Noh, minäkin jotain sitten kirjoittelen.

Olen Megi, ja olen käyttänyt pääasiassa tätä nettinimeä ainakin kaksi ja puoli vuotta. Aloitin siinä 2008-2009 virtuaalitalleilla hoitamalla. Sitten se laajeni, kävin muillakin suntuubi- sivuilla, websiä en ole oikeastaan koskaan käyttänyt. Perustin 2009 loppuvuodesta ensimmäisen virtualitallini, ja sen jälkeen tein muiden kanssa sivuja, autoin, esim. koodejen kanssa, etenkin aloittelijoita. Virtuaalitallit, -koulut ja -hoitolat käytiin läpi aikalailla kaikki. Sitten tein itselleni tarinasivuston, jossa kirjoittelin milloin mitäkin tarinaa,ja lukijoita oli jonkin verran. Sitten lopetin, koska koulu vei liikaa aikaa. Perustin myöhemmin sivun, jossa saattoi tilata esim. sivunsa kauppaan piirrettyjä kauppatavaroita, mutta se menestyi liiankin hyvin ja aika kaikkien piirtämiseen ei riittänyt. Sitten lopetin sivun.Sen nimi oli Kassun Kopiointi, ja löytyy edelleen netistä, mutta minkäänlaista päivittelyä ei sieltä löydy.

Olen n. 172cm pitkä, omana luonnollisesti alta tummanruskeat ja  päältä vaaleanruskeat/vaaleat hiukset. Silmäni ovat metsänihreät, ja niissä on ruskeita pisteitä. Oikeastaan Karenissa on paljon minua, joten jos luette hänen profiilinsa, suuri osa hänestä on minua. Olen poikatyttö, puhun ihan liikaa, rakastan piirtämistä ja musiikkia, urheilukin on kivaa, mutta nilkkavammojen ja polvien heikkouden takia en sitä  älyttömästi voi harrastaa. Nämä johtuvat baletista, jota harrastin kuusi vuotta.
Olin yhdessä vaiheessa äärettömän kiinnostunut kaikesta yliluonnollisesta... Nykyään vain pakoilen kaikkea yliluonnollista, esim. Spiritismiä en ala tietoisesti kokeilemaan enää ikinä.
Kotini on linnani. En pidä matkustamisesta, etenkään kauas. En mielelläni edes käy missään, olen ehkä erakkoluonne. Paitsi nautin seurasta, kunhan ihmisiä ei ole viittä enempää. :)
Rakastan kaikkea luovaa, ja tarinoiden kirjoittamisen takia äikkä 9, ja lisäksi kuvaamataito 10, musiikki 10...

Soitan koskettimia bändissä, ja olen soittanut 5½v pianoa.
Olen surkea fysiikassa. En tajua siitä mitään, vaikka seiskan sainkin. (ihmettelen sitä yhä. Odotan että joku tulee ja ilmoittaa että siinä on virhe, että sain oikeasti viitosen :D)
Lukuaineiden keskiarvoni on 8.1, jos lasketaan kaikki niin 8.7 (?)

Kammoan yli kaiken klovneja. TAPPAJAKLOVNI! :O Lisäksi lievä ahtaanpaikankammo, en pelkää, mutta en pidäkään aukeista alueista, kammoan ikkunoita, öisin etenkin, ovia (ovikammo. Kuvitelkaa... Ovikammo :D) Hullu olen. Täysin kahjo. Koulussakin maine siihen suuntaan. Mutta ihme ei ole.

Vaatetyylini on maastonväriä (on ollut jo ennen kuin siitä tuli muotia ja kaupat alkoivat pursuta sitä. Ja toisinkuin niille luokkamme MM- tason bimboille, ne sopivat minulle) nastoja, mustaa, nahkaa, hopeisia koruja, esim. Peikonsolmu, krysokollakoru, yms yms. Hiukseni ovat yli rintakehän, jos en olisi juuri leikannut pois kymmenen senttiä, ne olisivat napaani asti :3 Yleensä kyllä kuljen panostamatta ulkonäköni, lököttävä musta huppari ja haalistuneet, kuluneet housut + lenkkarit. Vaatetyylini on omaperäinen, kukaan muu ei osta 140€ saappaita, jotka ovat vihreät, nahkaa ja joissa on koristekannukset :D kulutin ne jo ihan paskaksi.

Olen käynyt erilaisia kursseja jotka käsittelevät itsepuolustusta :3

Eiköhän tuo riitä.


Ainiin olen luonnonläheinen ja asun maalla :3 Vihaan kaupunkeja.

Nyt olen selittänyt itsestäni tarpeeksi :3

Pitihän sitä tännekin, nih. Jokaikiseentopiciin, se on tavoite. Ärsytyskynnyksen maksimointi.

Kuka hitto ihme se Near oikein on?

Se on syntynyt vuonna ysikuus, asunut melkein koko ikänsä saman kaupungin liepeillä. Se asuu vielä yhden kotinsa vinttikamarissa, siihen asti, että lukio loppuu ja elämä alkaa. Se käy kaupunkinsa nipointa/hikareinta/nörteintä lukiota, ja viihtyy, vaikkei myönnäkään, ja tulee surulliseksi, jos keskiarvo laskee alle ysin.

Se harrastaa aika vähän asioita. Se kirjoittaa maanisesti, montaa asiaa yhtä aikaa, se ropettaa foorumeilla, chateissa ja vieraskirjoissa. Sen hahmot elää sen päässä, paperilla ja tarinoissa, ne pelastaa sen yksinäiset hetket ja pahat mielet ja unettomat yöt.
Se tykkää meilikavereistaan, kirjoitustutuistaan, se lukee kirjoja ja muiden luovuutta.
Se piirtää vähän, enemmän mielellään kuin taitavasti, lähinnä silloin, kun ahdistaa ja luovuus kukkii.
Se rakastaa musiikkia, mutta ei se mitään soittaa osaa. Se vain kulkee joka paikassa nappikuulokkeet korvissa ja hukkuu musiikkin.
Se haaveilee ihan liikaa.
Se viettää aikaa ystäviensä kanssa, se tykkää niistä paljon, kulkee kapungilla ja katsoo elokuvia.
Se tanssii vähän, mutta ei se paljon voi, kun se on yleensä sairas.
Sillä on taustaa ja todellisuuttaa mielenerveyden häiriöiden kanssa, mutta ei se tarkoita, että se ois pahasti rikkinäinen.

Tyksimislistalta sillä löytyy ainakin
. Muumit
. FMA & pari muuta
. Suklaa, suklaa ja suklaa
. Kaupungit
. Satellite Stories
. Sadepäivät
. Outo pukeutuminen
. Haaveileminen
. NaNoWriMo
. Yökukkuminen
. Toimiva nettiyheys
. Kirjasto
. Historiat
. Lolita-tyylien kirjo
. Elokuvat, Tim Burtonin nyt ainakin
. Kisut ja liskot
. Pitkät junamatkat

Jos alettaisiin listaamaan juttuja, joista se ei tykkää, niin siinä menisi henki ja elämä. Jätetään se siis väliin.

Sen ulkonäkö lienee vähän toisarvoinen seikka, netissä kun ollaan. Se on siis sukupuoleltaan neiti, se on melkein sataseitkyt senttiä pitkä, se on vähän alipainoinen, kun se on sairas.
Se on kuitenkin aika ylpeä pukeutumistyylistään. Se rakastaa mekkoja ja hameita, sen tyyli lähentelee goottilolitaa, se rajaa silmänsä ja käyttää paljon koruja. Välillä se on ihan pimeydenprinsessan näköinen, seuraavana päivänä se pukeutuu valkoiseen pitsiin ja rusetteihin. Joskus se näyttää rokkarilta brittilippuineen ja muineen. Sillä on monta korua, joita se ei riisu koskaan, koska ne ovat tärkeitä.
Korkokengillä se haalii itselleen puuttuvaa pituutta.